Onko sinulla tulevaisuutta?

Onko sinulla tulevaisuutta?

Elon Musk pelkää tekoälyä. Bill Gates pelkää tekoälyä. Stephen Hawking pelkää tekoälyä. Tekoäly on vaarallista.

Tarkemmin sanottuna Hawking on sitä mieltä, että esimerkiksi Trump ja Brexit ilmiöinä ovat seurausta kasvaneesta taloudellisesta epätasa-arvosta, joka puolestaan on tekoälyn syytä. Kolme kymmenestä maailman suurimmasta työnantajasta ovat jo korvanneet työntekijöitään roboteilla. Viime joulukuussa Hawking ennusti Maailman talousfoorumilla tekoälyn tuhoavan tulevaisuudessa miljoonia työpaikkoja lisää.

Guardianissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan This is the most dangerous time for our planet Hawking kirjoittaa, että maailmassa on suuri joukko ihmisiä, jotka näkevät nykyisen elintasonsa ensin laskevan ja sen jälkeen katoavan saavuttamattomiin, lopullisesti. Pyytämättä ja omavaltaisesti, digitalisaatio uudelleenjärjestelee vaurautta, varastaen toisilta ja jakamalla toisille. Kaikista nykyisistä turvallisuusuhkista juuri tämä on Hawkingin mielestä kaikkein vaarallisin.

En väitä ymmärtäväni Stephen Hawkingin tähtitiedettä, mutta digitalisaatiota, turvallisuutta ja työn murrosta ymmärrän erinomaisesti. Ja koska turvallisuus on osaltaan myös tunne, sitä voidaan parantaa tietoa ja ymmärrystä lisäämällä. Siksi yritän purkaa osiin sen, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu työlle ja sen arvostukselle.

Tämän artikkelin nimi voisi yhtä hyvin olla minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Useimmat meistä eivät kyseenalaista lääkärin auktoriteettia. Lääkäri, erotuksena vaikkapa poppamieheen ja ihmeparantajaan, ensin tutkii, sitten tekee diagnoosin ja lopulta määrää lääkkeen. Kokeneet lääkärit ovat vastaanottaneet niin monia potilaita, että heidän tietotaitonsa ylittää sen, mitä voisimme itse googlaamalla selvittää. Tällainen lääkäri on meidän mielestämme pätevä.

Juonenkäänne on siinä, että vuonna 2017 kone tekee kaiken tämän paremmin. Tietokone on nopeampi ja tarkempi tekemään diagnooseja ja valitsemaan sopivan hoitosuunnitelman. Lisäksi tekoälyn tietokanta on suurempi kuin millään kuolevaisella. Voi kuulostaa utopistiselta, mutta tällainen palvelu on jo olemassa. Dr. A.I. eli Tohtori Tekoäly on robotti, jolla on yli 100 000 lääkärin kokemus miljoonista potilaista.

Otetaan toinen esimerkki. Quick, draw! on robotti, joka arvaa, mitä sinä piirrät. Ja mitä enemmän piirrät, sitä paremmin se osaa töherryksiäsi tulkita. Palvelu julkaistiin lokakuussa 2016 ja siitä on tullut käsittämättömän hyvä tunnistamaan jopa lapsellisen huonoja piirustuksia.

Minun näkemykseni parrasta. Minä ja tekoäly ymmärsimme toisiamme kolmessa sekunnissa.

Tekoäly on oppinut tunnistamaan ihmisen piirustuksia leikkimällä satunnaisten käyttäjien kanssa. Se, mikä ihmiselle on viihdettä, on tekoälylle oppimista. Pelillistäminen on ilmiö, joka mullistaa ihmisen ja koneen roolit. Palaan sen vaikutuksiin myöhemmin johtopäätöksissä.

Suurin osa meistä ei osaa edes kuvitella, mikä vaikutus tekoälyllä tulee meihin olemaan.

Ymmärtääkseen tulevan muutoksen kokoluokkaa, täytyy ensin ymmärtää nykyiset tavat käyttää tekoälyä. Vasta sen jälkeen voi tunnistaa hiljaisia signaaleja ja yrittää ennustaa sitä tuntematonta potentiaalia, joka tekoälyssä on. Tammikuun puolivälissä tätä kerääntyivät pohtimaan he, joilla on viimeisin tieto aiheesta.

IBM:n toimitusjohtaja Ginni Rometty, MIT Media Labin johtaja Joichi Ito, Healthtapin toimitusjohtaja Ron Gutman sekä Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella puhuivat tekoälystä ja sen mukanaan tuomasta neljännestä teollisesta vallankumouksesta Maailman talousfoorumin vuosittaisessa paneelissa.

Esimerkki jokapäiväistä tekoälystä on yksi maailman tunnetuimmista kognitiivisista teknologioista, IBM Watson. Tänä vuonna se palvelee noin miljardia ihmistä. Viime vuonna se luki läpi kaikki Bob Dylanin lyriikat ja teki niistä analyysin.

Loppuvuodesta 2011 Microsoft osti Skypen 8,5 miljardilla dollarilla. Hinta tuntuu käsittämättömältä, jos sillä saadaan digitaalista äänensiirtoa, olkoon palvelu kuinka markkinajohtaja tahansa. Mutta viisi vuotta myöhemmin Skype pystyy kääntämään 10 eri kieltä 100 eri keskustelijalle reaaliajassa.

Kognitiivinen tarkoittaa, että robotti pyrkii ajattelemaan kuin ihminen. Se ei siis tyydy vain toistamaan ennalta määrättyjä algoritmeja, vaan se voi ymmärtää, päätellä, oppia ja olla vuorovaikutuksessa. Mieti, mitä näillä ominaisuuksilla saadaan tänään aikaan. Kuvittele sen jälkeen, mihin ne taipuvat huomenna.

Kaikki neljä talousfoorumin paneeliin osallistunutta tunnustivat osan työpaikoista katoavan tekoälyn myötä. Mutta he olivat yksimielisiä myös muutoksista palveluiden saatavuuteen. Tekoälyn demokratisoituminen ei pelkästään vähennä työpaikkoja, vaan tarjoaa palveluita myös heille, joilla ei nykyään niihin ole varaa.

Kenialainen startup myy ihmisille mahdollisuutta hankkia kotiinsa sähköt. Mullistavaa tässä on se, että heidän asiakkainaan ovat lähes varattomat ihmiset. Köyhimpien asiakkaiden kuukausiansiot ovat vain yhden dollarin luokkaa, eikä heillä siksi ole pääsyä pankkipalveluihin, lainan myöntämisestä puhumattakaan. Silti heille voidaan nyt myöntää 35 dollarin laina, jolla he saavat aloituspakkauksen: aurinkopaneelin, laturin, valot, radion ja prepaid-liittymän. Lainaa he lyhentävät vuoden aikana mobiilimaksuilla, jotka ovat pienimmillään puoli dollaria kerrallaan.

Kaiken tämän edellytyksenä on tekoäly, joka pystyy tekemään lainapäätöksen mikrosekunneissa. Pienituloiset asiakkaat eivät olisi tuottavia, jos lainapäätöksiä tekisi ihminen. Mutta kun robotti pystyy tekemään kymmeniä tuhansia luotettavia lainapäätöksiä päivässä, tarjolla on valtava massa matalan riskin asiakkaita – ja kannattava markkina.

Tämä esimerkki kuvaa hyvin tulevaisuuden työmarkkinoita.

Kun kertyneestä datasta tulee organisaatioille entistä tärkeämpi kilpailuetu, tämän datan hyödyntämisestä muodostuu entistä tärkeämpi kriteeri rekrytoitaessa. Varsinkin, jos valinta pitää tehdä ihmisen ja koneen välillä. Robotti on monissa asioissa ihmistä parempi, ja tulevaisuudessa ero on vielä suurempi.

Informaatiotulvan vuoksi ihmiset eivät voi kilpailla tiedon määrällä. Tietokone on ylivoimainen verrattuna ihmisen rajalliseen käsittelykykyyn ja taipumukseen tehdä inhimillisiä virheitä. Robotilla on käytännössä rajaton kapasiteetti, ja oikein ohjelmoituina ne eivät myöskään tee laskuvirheitä.

Tekoäly nopeuttaa myös siirtymistä reaktiivisesta proaktiiviseen terveydenhuoltoon. Vaatteisiin ja asusteisiin integroidut sensorit ja big data tarjoavat välineet mahdollisten sairauksien tunnistamiseen jo ennen kuin ne puhkeavat. Jotkin sairaudet, esimerkiksi mielenterveysongelmat tai päihderiippuvuus, voivat jopa olla helpompia kertoa datan avulla. Kun ihminen kertoo epäilevänsä, että sinulla on ongelma, saatat tuntea itseäsi arvosteltavan, jolloin puolustusmekanismisi estävät sinua hyväksymästä ongelmaa. Voisi olla helpompaa suhtautua neutraalisti esimerkiksi viestiin, jossa lukisi “Viimeaikaisen käyttäytymisesi perusteella kuulut riskiryhmään. Lue lisää?”

Digitalisaatio muuttaa työn tekemisen perusteet.

Tuntematon ahdistaa ja pelottaa. Emme voi tietää tarkalleen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta voimme silti päätellä siitä jotakin.

Ensinnäkin voimme olettaa, että tulevaisuudessakin on työtehtäviä, jotka eivät vaadi korkeampaa osaamista. Aiempi esimerkki pelillistämisestä, Quick, Draw!, maalaa kuvan niistä helpoista tehtävistä, joihin edelleen tarvitaan ihmisiä.

Tekoäly täytyy opettaa ymmärtämään ihmistä, ja se onnistuu vain antamalla tekoälyn toimia mahdollisimman monen ja erilaisen käyttäjän kanssa. Käyttöliittymien kanssa leikkimiseen ei tarvitse koulutusta: tarkoitus on antaa robotille käsitys siitä, miten ihminen käyttää palvelua intuitiivisesti. Jos painat väärää nappia, se ei ole virhe, vaan tekoälylle mahdollisuus oppia ihmisen logiikkaa.

Tämä ei tietenkään ole kovin tuottavaa työtä, vaan ennemmin moderni versio suorittavasta luokasta. Tulevaisuudessa ei ole junankuljettajia, roskakuskeja tai siivoajia, vaan ihmisiä, jotka opettavat tekoälyä palvelemaan toisia ihmisiä.

Tulevaisuuden keskiluokka tulee toimimaan täysin eri tehtävissä kuin nykyään. Kun kuka tahansa voi kommunikoida suoraan tekoälyn kanssa, inhimilliselle palvelulle ei ole samanlaista tarvetta kuin tänä päivänä. Ihmisen tarjoamasta, henkilökohtaisesta palvelusta tulee ylellisyystuote, jota keskiluokka tarjoaa keskiluokalle. Mutta varsinaista tarvetta tavalliselle lääkärille tai lainaneuvottelijalle ei enää jatkossa ole. Keskiluokalle jää luksuspalvelijan rooli.

Minkälainen työ tulevaisuudessa on kaikkein arvokkainta?

Korkean tuottavuuden työtehtävissä ei enää jatkossa tarvitse ymmärtää tietokoneen logiikkaa. Kaikkein tuottavimmissa tehtävissä vaaditaan kykyä konkretisoida abstraktioita sellaisiksi kokonaisuuksiksi, jotka voidaan antaa koneelle tehtäväksi.

Uskon, että tulevaisuudessa kaikkein vaativimmat työtehtävät, siis sellaiset joihin kuka tahansa eikä mikä tahansa pysty, voi jakaa kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen kategoria on luovuus, toinen läpinäkyvyys ja kolmas moraali.

Luovuus on sanomattakin inhimillinen ominaisuus. Voimme kiistellä taiteen tai filosofian syvimmästä olemuksesta, mutta lopulta ne ovat määritelmällisesti inhimillisiä ilmiöitä. Tiedän, ettei asia ole yksiselitteinen ja että tästä voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan, joten tässä kontekstissa oletan, että voimme olla asiasta riittävän yksimielisiä.

Luovaan kategoriaan kuuluu myös sellaiset työt, joissa suunnitellaan uusia palveluja. Tätä ei pidä sekoittaa esimerkiksi käyttöliittymän tai käyttökokemuksen suunnitteluun, sillä senkin voi suurilta osin automatisoida. Uusien asioiden suunnittelu vaatii mielikuvitusta, sillä se keskittyy asioihin, joita ei vielä ole olemassa.

Kyllä – tekoäly voi yhdistellä satunnaisia asioita ja luoda uutta – mutta tämä rajoittuu vain sellaisten asioiden yhdistelyyn, jotka tekoäly jo tuntee. Tekoäly voi luoda skenaarioita, mutta se ei keksi uusia ideoita. Vieläkin olennaisempaa on, ettei tekoäly pysty määrittelemään uuden idean käyttökelpoisuutta. Idean arvoa ei voi tunnistaa, jos sitä ei ymmärrä.

Toinen kategoria, läpinäkyvyys, ei sen sijaan ole niin itsestään selvä. Jotta uudet teknologiat voisivat yleistyä, ihmisten pitää hyväksyä ne. Myös maailman suurimmat tekoälyn kehittäjät ovat sitä mieltä, että ihmiset luottavat vain sellaiseen, mitä ymmärtävät.

Onneksi meidän ei tarvitse ymmärtää kaikkea. Toisinaan intuitiivinen ymmärrys on riittävää. Harva meistä tietää tarkalleen, kuinka TV toimii, mutta meillä on jonkinlainen käsitys. Sen sijaan, jos TV esiteltäisiin keskiajalla, voisi olla hankala vakuuttaa ihmiset siitä, ettei se ole noituutta.

Läpinäkyvyys tarkoittaa, että jos meidän pitäisi ottaa käyttöön suuri määrä uutta teknologiaa, meidän pitää ymmärtää sitä jollakin tasolla. Tämä kirjoitus on hyvä esimerkki läpinäkyvyydestä: yritän kertoa, kuinka tekoälyn tarkoitus on parantaa ihmisen suoritusta, ei korvata ihmistä. Tekoälyn tehtävä on auttaa ihmistä tekemään asioita paremmin.

Avoimuus on välttämätöntä, jos meidän oletetaan hyppäävän itseohjautuvan auton kyytiin tai antavan tekoälyn lukea viestejämme ja terveystietojamme. Meidän, jotka ymmärrämme tätä kehitystä, vastuulla on sitä myös selittää.

Tästä pääsemme kenties vaativimpaan tehtävään, jota ihminen voi koskaan saada.

Tekoälyn yleistyminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä. Vaikka lähtökohtaisesti kannatan markkinavetoista kehitystä, se ei toimi tekoälyn kanssa. Otetaan yksinkertainen esimerkki.

Kun itseohjautuvalle autolle on kehitetty tekoäly, seuraavaksi sen toiminnalle täytyy laatia säännöt. Kuvitellaan tilanne, jossa koulubussillinen ala-asteelaisia ajautuu kapealla vuoristotiellä törmäyskurssille henkilöauton kanssa. Jos koululaiset jäisivät henkiin sillä hinnalla, että henkilöauto ajaisi ulos ja syöksyisi vuorenrinteeseen, pitäisikö henkilöauton tehdä niin? Useimpien mielestä kyllä. Mutta kukaan ei ostaisi sitä autoa.

Moraali on sen verran hankalaa, ettei sitä voi jättää tekoälyn päätettäväksi. Eettisiä kysymyksiä täytyy tutkia, mutta ne täytyy myös viedä käytäntöön. Tarvitaan sääntöjä, jotka eivät ole markkinoiden tai tekoälyn laatimia, sillä näillä kahdella ei ole moraalia.

Onko sinulla tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista?

Kuten ylempänä kirjoitin, matalapalkka-aloja ja keskiluokan työpaikkoja tulee olemaan jatkossakin. Mutta korkea tuottavuus vaatii joko luovuutta, läpinäkyvyyttä tai moraalia. Onko sinulla näitä ominaisuuksia, vai pitäisikö jo alkaa harjoitella?

Ihmiskunnan näkökulmasta kysymys laajenee entisestään. Mitä uudenlaisen osaamisen jalostaminen vaatii? Meidän täytyy siirtyä tiedon opiskelusta oppimisen opiskeluun. Meille ei pitäisi opettaa asioita, joita tietokone osaa tehdä, vaan meitä pitäisi opettaa luomaan uutta.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla voittava yhdistelmä koostuu kolmesta asiasta. Ensinnäkin, vaaditaan luovuutta, jotta syntyy uusia ideoita. Toiseksi, vaaditaan läpinäkyvyyttä, jotta ihmiset saadaan hyväksymään uudet ideat ja ne voidaan viedä käytäntöön.

Viimeisenä vaaditaan sydämen sivistystä, kykyä toimia oikein. Tämä kirjoitus alkoi turvallisuudesta ja päättyy turvallisuuteen. Tekoälyn moraali tarkoittaa, että meidän pitää varmistaa tekoälyn toimivan ihmisten hyväksi, turvallisesti.

Se, joka nämä asiat hallitsee, ei koskaan joudu hakemaan työtä.

Viimeisimmät postaukset

Ei kommentteja

Kommentoi